Backyard leaves

Ohje: Backyard leaves /Scarf Style
Lanka: Austermann Inka (70% alpakka, 30% villa)
Puikot: 5

Hyvää: mukavaa ja nopeaa neulottavaa, ihana väri, pehmeä lanka

Huonoa: huivi olisi voinut olla vähän leveämpi, neljäs lankakerä piti korkata n. 10 viimeistä kerrosta varten, melkein vaatisi toista pingotusta



Syksy here I come!

Rossetti

Ohje: Rossetti /Jaeger The Extra Fine Merino Collection
Lanka: Rowanspun dk, "catkin" 250g
Puikot: 3,5 ja 4
Muutokset: Pidensin helmaa muutamalla sentillä

Tästä tulee kyllä ehdottomasti käyttöneule, tykkään tosi paljon. Koko on just hyvä, kuin itselle tehty. Väri on aika ärtsäkkä vihreä, piristää varmasti sitten syssymmällä niitä ankeita pimeänharmaita aamuja.



Jos Marthan napit olikin edulliset, niin tässä yksi nappi maksoi yli tuplasti sen mitä Marthan napit yhteensä. Mutta tuollaiset puunapit on kyllä kauniit. Ja mikä parasta, nappeja on tarpeeksi, joten neule ei irvistele rumasti kriittisistä kohdista.

Kaikkimullehetinyt

Pää on taas pyörällä kaikista uusista ideoista, varmaankin kiitos tästä kuuluu ahkeralle neulebloggailulle sekä syksyn uusille käsityölehdille. Pitäisi varmaan ryhtyä täyspäiväiseksi neulojattareksi, jos haluaisi kaikki ihanuudet toteuttaa. Kuitenkin to-do-listallani on jo pitemmän aikaa pyörinyt seuraavia neulomuksia, ja nämä olisi aikomus syksyn aikana tehdä.



Debbie Blissin cashmerino dk:ta We call them pirates-pipoon. Joskus keväällä neuloin yhden lapasen floricasta soveltamalla vähän tuota ohjetta, mutta siitä tuli vähän ruma ja sitäpaitsi liian pieni. Yritän uudestaan, ja nyt siis pipoa ja jospa vaikka ihan ohjeen mukaan..



Raitasukat! Raitasukat on elämän perusasioita, kuten piimä ja farkut. Välillä voi tulla muutaman viikon toimeen ilmankin, mutta sitten on jo ikävä.



Tästä oon haaveillut jo pitkään, tai siis siitä asti kun Verenan viime syksyn numero ilmestyi. Tää olis just hyvä. Alunperin ajattelin mustaa Woolia, mutta nyt olisi ihanaa petrooliakin tarjolla. Pitää vielä miettiä.. muttei kovin kauaa! :-)

Lehtiä

Uusi syystakki on hyvä tekosyy neuloa pari uutta kaulahuivia. Kuvassa Backyard leavesin puolikas. Väri on vähän vääristynyt, katsotaan jos saisin valmiista huivista oikeanvärisen kuvan. Tuollaista perusvihreää kuitenkin. Nam! (odotan pingotukselta taas paljon)



Tarvitsisin myös valkoisen, tai ainakin vaaleasävyisen, kaulahuivin. Sopivaa mallia en ole vielä keksinyt, en halua liian pitsistä ja herkkää, koska se ei oikein sovi takin tyyliin. Mutta. Jokin juju huivissa pitäisi silti olla, eihän nyt kukaan jaksa yksiväristä ainaoikeaa tai 2o2n neuloa kaulaliinan verran..

Tämän kuukauden project spectrum -hommeli on myös jo työn alla. (Ehkä syytäkin olla, kuun loppu lähestyy liian nopeasti..) Lopputuloksesta olisi tarkoitus tulla tosiaan vähän tuossa aiemmassa postauksessa olevan Windowpane jacketin tapaista. Paitsi että neulon helmat, hihansuut ja nappilistat helmineuleella ja jouduin lisäämään vyötärökavennuksia ohjeeseen. Saa nyt nähdä mitä tästä tulee.



Mukavaa lankaa tuo shinano, sopivan paksua ja siispä nopeaneuloista. Ainoa miinus on se, että lanka murustelee hirveästi vielä näin toisellakin neulomiskerralla. Vaatteet ja sohva on neulomissession jälkeen sen näköiset, että joku on syönyt mustaa näkkäriä :-)

Outin osto- ja myyntipalstalla olisi tarjolla Interweave Knits Spring 2006 -lehti, hintaa 5e +postikulut. Jos kiinnostaa, jätä kommentti yhteystietoineen niin otan yhteyttä :-)

Halki, poikki ja purkuun

Project spectrumin viimeisen kuukauden väreinä ovat luonnon värit, musta ja valkoinen. Ajattelin viimein saada Noro Shinanoille hyötykäyttöä.



Langat ovat ei-noromaisesti käsin kerittyjä ja ilman vyötteitä, koska ne ovat jo käyneet olemassa poolopaita. Maailman rumin poolopaita. Poolopaita, joka olisi istunut hyvin, jos olisin kahdeksannella kuulla raskaana. Suurin (ja ehkä ainoa) ongelma poolopaidassa oli se, että tein sitä huonon ohjeen mukaan, ilman minkäänlaisia muotoilukavennuksia ja -levennyksiä vyötärön seudulle. Paidan olisi voinut korjata neulomalla koko roskan kainaloista alaspäin uusiksi, mutta olin niin kettuuntunut, että purin langan jälleen luonnolliseen olomuotoonsa. Ja enää en neulo itselleni mitään missä ei ole vyötäröä.

Aika (vajaa vuosi) on parantanut haavat ja nyt olen ajatellut tehdä shinanosta jotain tämän tyylistä (ilman ruutuja tietenkin):



Ensin haluaisin kuitenkin saada Rossetin valmiiksi. Rowanspun on paljastanut itsestään veemäisen piirteen, katkeilun. Kuvassa on menossa jo neljäs kerta kun olen saanut langan poikki neulomalla. Enkä mielestäni edes neulo mitenkään erityisen tiukkaa. Hourglass-paidan kanssa ei ollut tällaisia ongelmia, ehkä käsiini on osunut vain tavallista hauraampi lankaerä.