Virkkaus-extra

Jo keskeneräisenä pienempi kori löysi käyttötarkoituksensa pienten neulonta- ja virkkaustarvikkeiden säilöjänä olohuoneen pöydällä. Koriin mahtuu mukavasti sakset, mittanauha, neuloja (enkä tarkoita nyt itseäni, ehhehe, vaan parsinneuloja, jotka voi laittaa korin seinämiin kiinni, jolloin ne pysyvät tallessa), virkkuukoukkuja, kynä sekä pieni lehtiö. Laskimenkin saa sullottua juuri ja juuri mukaan. Isompi kori odottaa vielä kohtaloaan. Koreja on kiva tehdä ja ainakin muutaman taidan vielä väsätä.

Sitten on tapaus Trinity. Jos mulle ei olis jäänyt vielä yhtä kerää, vannoisin etten enää koskaan neulo Trinitystä mitään. Kauniisti sanottuna sitä on inhottavaa neuloa. Kahdesta kerästä muodostui kaulaliina. Neulepinta on erittäin epätasaista, mutta se kuuluu huivin luonteeseen ;-)

Valmis huivi oli tylsä. Päihin piti saada jotain. Hapsutus ei huvittanut. Tupsut eivät tulleet juuri silloin mieleeni. Joten virkkasin pitsit. Ja en siis ole yhtään pitsi-ihminen. Mutta ärtsyn limenä pitsikin näyttää ihan hauskalta. Kai? Onneksi huivin päät voi sulloa farkkutakin sisään jos olo alkaa olla liian naisellinen :-D Trinityn virkkaus on muuten huomattavasti mukavampaa kuin sen neulominen.



Kuva muuten huijaa, samoin huijaavat kaikkien lankakauppojen värikartatkin. Oikeasti Trinityn sävy Zest on suunnilleen tämän väristä.

Hourglass etenee hitaasti mutta varmasti kaikkien pikkuneulomusten ohessa.



Hurja tavoitteeni on tehdä pieni syyssiivous neulomusten suhteen. Keskeneräiset (hourglass, ene's scarf, polvisukat, palmikkopaita) pitäisi saada valmiiksi ennen uusien aloittamista. Lisäksi pitäisi purkaa keväällä neulottu kietaisupaita ja ainakin yksi keskeneräinen tekele, joka ei enää tunnu kivalta. Mutta en aio ottaa tästä mitään paineita, jos siltä tuntuu, niin aloitan jotain uutta.. :-)

Maailma se on kuin silkkiä vaan

[Olen näköjään vahingossa tartuttanut itseeni biisi-otsikoinnin]

Viime aikoina ostoskoriini on tipahdellut silkkisiä villalankoja. Ensin hain postista ruskeankirjavaa Noro Shinanoa, josta saattaisi tullaButterfly. Mallitilkunkin olen neulonut, ja unohtanut minkä kokoisella puikolla sen tein.. Pitäisi ehkä ottaa käyttöön Streets and YOs blogista bongattu nerokas tapa neuloa puikkokoon verran nurjia silmukoita mallitilkun reunaan (olisihan tuo pitänyt itsekin hoksata..).

Seuraavaksi kotiutui Wetterhoffin Sivilla, josta tulee Ene's scarf, tiedätte-kyllä-mistä-huivikirjasta. Langat ostin Menitasta hetken mielijohteesta ilman, että olisin painanut mieleeni (tai kirjoittanut ylös) langan tietoja, mutta koostumus ja paksuus sattuivat kerrankin lähelle ohjeen lankaa. Kuva on juuri niin hyvä kuin mustasta langasta voi ottaa huonolla kameralla.



Suomeen on parhaillaan matkalla kolmas villasilkkihankintani Jo Sharpin Silkroad Aran. En sittenkään selvinnyt Get knittedin alesta ostoksitta. Ajattelin korvata langalla Debbie Blissin Alpaca Silkiä ja tehdä vaikkapa Freidan. Jos vaan välillä pystyisi keskittymään neulomiseen lankavaraston kartuttamisen sijaan.. :-)